Johan vierähti aikaa viime kirjoittamisesta.. Taas on Alma kipeä. :-( Vatsalaukun tulehdus... Raukalla oli tänään lääkärissä kuumetta ja tulehdusarvot koholla. Saimme kasan lääkkeitä ja ison laskun, mutta pääasia, että neiti voi paremmin. Äsken jo vähän riisiä ja piimää maisteltiin lääkkeiden kera. Väsynyt neiti on, mutta parempi huomattavasti kuin viime yönä, jonka oksensi eikä jaksanut kunnolla päätään nostaa.

Eläinlääkäri, nimeä mainitsematta, murjaisi, että jos en olisi sanonut, että kyseessä on labradorinnoutaja, olisi voinut väittää, että Alma ei ole puhdasrotuinen, on niin epätyypillisen näköinen labbis korvineen ja rakenteineen ja kaikkineen. Paha mieli siitä jäi, mutta kun soitin kasvattajalle, hän sanoi, että annetaan vauvan kasvaa, ihan kakarahan se on vielä ja ehtii hienosti kehittyä ihan kunnolliseksi. Mieluummin minä pidän koirani hoikkana, kuin annan sen lihoa ihan muodottomaksi, jolloin palautuminen on moninverroin vaikeampaa...

Jos Almalla teetetään pentuja, meille voisi tulla Alman tytär.. Niin mie olen salaa miettinyt. Almalla on niin ihana luonne, iloinen, ystävällinen, kaikkia rakastava ja rakkautta ja intoa pursuava persoona, jospa Alman mukulalla olisi samankaltaisuutta. :-) Nii-i.. Nähtäväksi jää.