Menimme eilen kasvattajalle kolmen maissa, juuri sopivasti niin, ettei ketään muuta ollut silloin paikalla. Saimme paperit tehtyä ja silloin saapui kaksi muuta pentujen hakijaa. Lähdimme kuitenkin viimeisinä, näimme siis, miten kaksi mustaa urosta lähtivät omiin koteihinsa. :-)

Almalla oli kotimatkalla todella kuuma, mutta pahoin hän ei voinut. Kävimme äidilläni kääntymässä, näyttämässä Almaa, mummu oli todeeeellaa ihastunut pikkuneitiin ja sen reippauteen ja iloisuuteen.
Kotona kaikki oli uutta, ihmeellistä ja jännittävää. Naapurit kävivät ihastelemassa pikkuneitiä, etenkin seinänaapuri, joka tuntui odottaneen meitä ja lässytti iso, tatuoitu mies herttaiselle mustalle pikkuneidille. :-D

Meillekin koko juttu on uusi, tietenkin. Eka yö meni ihan hyvin, vaikka alma itkikin aika paljon. Tuntuu, ettei se tahdo löytää oikein paikkaa nukkua, vaan uikuttaen kävelee pitkin asuntoa välillä kokeillen, olisiko tässä nyt hyvä. Istun koneella, Alman huoneessa ja tuossa neiti vetää sikeitä jalkojeni juuressa. Mahtaa väsyttää kaikki uusi ja öinen surullisuus.

Ulkona neiti viihtyy hyvin, kuten kuvasta näkyy..