Perjantaina oli silmätutkimus, jossa kasvattaja käytti Alman. Menin hakemaan koiraa sieltä töiden jälkeen. Kun kysyin, miten silmät, Satu sanoi, että niihin tuli merkintä ja Alma on nyt minun koira. Jäin seisomaan siihen suu auki, en osannut sanoa mitään muuta kuin että voi Vee ja niin edespäin. En edes tiennyt, enkä tiedä vieläkään, miten suhtautua koko asiaan. Pitäisikö miun olla onnellinen, että miulla on oma koira? Pitäisikö mitä? Huoh... Kyseessä on arpeuma silmänpohjassa, joka ei Almaa millään tavalla haittaa, mutta siitä tulee RD-merkintä rekisteriin. Periaatteessa pennut voisi teettää, mutta pentuvälitykseen niitä olisi turha laittaa, koska labradorinnoutajayhdistys ei hyväksy sitä.

Onnellinenhan mie tietyllä tapaa olen, että miulla on terve, ihana koira ja se on miun ikioma, mutta sen perimmäinen tarkoitus oli olla jalostuskäytössä... Sekava olo vieläkin.

Lauantaina oli se Speedrace! Kivaa oli ja uusinnalla sain Alman tulemaan luokse saakka.. :-D Alma kun rakastaa lapsia ja ruokaa yli kaiken, ei se voinut vastustaa radan lähellä seisovaa poikaa, joka söi makkaraa.. No, toisella kierroksella paremmin ja ajaksi saatiin muistaakseni 8.38. Pääasia että oli mukavaa. Mätsäriin ei enää jääty, meni sen verran aikaa jo siinä, että odoteltiin oman juoksuluokan loppua. Tuttuja näkyi paljon ja kuin itseäni taas toistaakseni, oli kivaa! :-)

Kuva harjoituksista viime tiistailta.. :-)